Tää viimeinen kuukausi on mennyt ihan kauheen nopeesti... Tuntuu että viime viikolla olis ollut vielä maaliskuu! Näihin viimeviikkoihin on mahtunut niin paljon uusia ja erilaisia tunteita, hetkiä ja ihmisiä. Oon ollut onnellisempi kun koskaan aiemmin mut samalla itkenyt koti-ikävää ja halunnut jo palata Suomeen. Joka päivä täällä on erilainen ja sen takia mun elämä täällä on kaikkea muuta kun tylsää(mut sillon kun se on tylsää niin se todellakin on tylsää....). Vaikka oonkin kipeenä niin mulla on enemmän tekemistä kun ehdin tekemään, pitäis siivota vaatekappi ja alkaa vähän pakkaamaan jo talvivaatteita matkalaukkuun että saisin jonkun laisen näkemyksen,montako matkalaukkua mun pitää oikeesti ostaa. Ja eilen käytin mun kipeenä olo päivän kampaajalla käyntiin.
Mun tylsyyttä lisää se, että ennen suuntasin aina aurinkotuoliin kun mulla oli siihen mahdollisuus, mutta nykysin välttän kaikin tavoin ovesta ulos astumista. 35 astetta kokoajan alkaa kyllästyttämään:( Tosin aamusin(ja öisin) on vähän viileämpi, n.15-20 astetta. Okei ehkä just ton takia oon kipeenä koska viikonloppuna lähettiin baariin lyhyissä mekoissa, ilman sukkahousuja ja ohuella jakulla.... Ja koska mun kaverit halus kiertää jotain eripuolella Murcian keskustaa sijaitsevia baareja läpi, niillä ei ollut mitäán hajua missä ne oikeesti sijaitsi ja liian korkeilla korkkareilla meijän kävelyvauhti ei ollut päätähuimaava, jonka takia jouduttiin olla ulkona liian kauan noissa vaatteissa. Ehkä en pakkaa vielä sukkahousuja matkalaukkuun....
Kerron nyt kuitenkin tälleen tiivistetysti mitä kaikkea oon tehnyt tässä reilun kuukauden sisällä. Edelleen mun arki pyörii aika pitkälle koulun ympärillä, mitä nyt on ollut aika paljon vapaapäiviä ja nyt oon kotona koska oon kipeenä.... Koulun jälkeen syodään aina ruoka kotona ja sitten keksin jotain ohjelmaa iltoihin/päiviin. Yleensä mun kaverit opiskelee arkisin, eli en tapaa niitä kovin usein koulun jälkeen. Otankin yleensä tunnin tai pari aurinkoa ruuan jälkeen tai lähen shoppailemaan tai jotain muuta vastaavaa. Ja iltasin oon alkanut lenkkeilemään. En oo käynyt pariin viikkoon kuntosalilla, mutta musta on niin ihana lenkkeillä ulkona ja pari viikkoa sitten olin juoksemassa ja ajattelin valita jonkun reitin mistä mulla ei ollut mitään tietoa ja päädyin vuoristoon. Nykysin juoksenkin aina sinne, ja oon alkanut tekee veto- ja loikkatreenejä siellä, toimiii! Tossa tulee ihan huomaamatta juostua ensin n.5 kilometriä/sivu, sitten noi loikat ja vedot ja joskus jatkan lenkkiä vielä pidemmälle ja sitten palaan kotiin, mistä tulee toiset 5 kilometriä. Toi on aina päivän kohokohta kun pääsen vuoristoon juoksemaan. Harmi vaan että eksyin tonne näin myöhään mutta on mulla silti muutamia viikkoja aikaa juosta noissa maisemissa. Mun perus arkipäivät perustuu aika pitkälle noista tapahtumista, mutta viikonloput on aina asia erikseen. Näihin viimeviikkoihin on mahtunut tosi paljon kaikki kissan ristiäisiä, jonka takia ollaan oltu lähes joka perjantai ja lauantai juhlimassa... Oon oikeesti kyllästynyt jo bilettämiseen ja noihin baareihin, mutta on paha jättää menemättä kaverin synttäreille ym....Tehään kuitenkin viikonloppusin paljon muutakin kun vaan ravataan baareissa! Esim.käytiin myös yks päivä Torreviejassa kavereiden kanssa. Mun yks kaveri on asunut siellä aiemmin, joten oltiin myös sen yhen vanhan kaverin kanssa. Musta oli tosi silmiä avaavaa nähä Torrevieja ensimmäistä kertaa paikallisen näkökulmasta, eikä aina vaan turistin silmin aurinkotuolin ja bikinien välistä. Oon tottunut menemään noilla alueilla aina heti rannalle, mutta nyt mentiinkin ensiks ton yhen kaverin kotiin jonka takia mulle tuli sellanen olo että olisin ollut ehkä Espoossa. Muutenkin tää espanjalainen elämäntyyli tuntuu jo niin kotoisalta. Mutta noilla alueilla nuoret on hulluja ja lähes kaikki käyttää huumeita, juo ja polttaa. Ton kaverin naamastakin näki ettei sen elämän tavat ollu terveellisimmästä päästä (okei ja tossa heti alimmassa kuvassa itelläni pitsaa kädessä....) Mutta siis sen naama oli ihan vitivalkonen ja muutenkaan ei ihan niin mun tyyppinen ihminen. Toisaalta se oli ehkä just sen elämän tapojen takia paras mahollinen "turistiopas" meille junteille murcialaisille. Se näytti kaikkia paikkoja ja oltiin ihan ihmeissämme ja joskus mua jopa pelotti kuulla noiden tekemisistä. Aika silmiä avaava päivä ja meijän auringon ototkin lopulta jäi koska oli niin tuulista. No hyvä syy mennä uudestaan... Ehkä ens kerralla suoraan vaan Alicanteen...
Toi mun yks kaveri on oikeesti ukrainialainen, mutta on asunu eri puolilla Espanjaa ja sillä oli sukulaisia Torreviejassa. No tän meijän Torrevieja retken kruunas vielä ukrainialaiset sukujuhlat! Mulla ei oo yhtään kuvaa sieltä mutta oli kokemisen arvonen kokemus! Kaikki puhu ukrainaa joka kuulosti ihan venäjältä ja meille tarjottiin kaiken maailman ihmeruokia ja -juomia. Meinattiin oksentaa kun jouduttiin maistamaan ton mun espanjalaisen kaverin kanssa jotain sienirullaa, en halua edes ajatella sitä makua.... Tosin kaikki nauro meille kun yritettiin aika läpinäkyvästi vakuuttaa, että ei se niin pahaa ollut, mutta kumpikaan ei jostain syystä halunnut lisää..... Illalla palattiin kotiin muutaman tunnin yöunilla tosta päivästä joten ei varmaan mikään yllätys että nukuttiin se automatka kotiin päin. :D
En nyt kerro erikseen jokaisesta baarireissusta, koska niissä ei oo todellakaan mitään ihmeellistä. Oltiin tosi pari viikkoa sitten perjantaina kattomassa Charly Rodriguezia ja Jay Santosta. Ne on mun yhtiä lempparilaulajia! Ja toisena viikonloppuna multa varastettiin lompakko.... Tottakai mulla oli siellä visan lisäks henkilökortti, ja kaikki muut maholliset vakuutus ja sairaanhoitokortit mitä nyt vaan voi olla... mutta siitäkin selvittiin. Ja tietysti joka kerta ollaan myös tanssittu silleen, että seuravana päivänä jaloissa ja pepussa tuntuu ja muutenkin ollaan pidetty hauskaa. Laitan tähän nyt vähän kuvia viikonlopuilta....
Sitten vielä muita kuvia, millä ei oo mitään yhteyttä noihin edellisiin :D
Oon saanut toinen toistaan epävirallisempia kutsuja ensi vuodellekin vaihto-oppilaaksi ja jäämään tänne pidemmäksi aikaa. Tänään koulussa mun paras kaveri kerto, että sen vanhemmat oli alkanut jo tekemään huonejakoja uusiksi. Ja mun toisen parhaan kaverin poikaystävä oli jo kysynyt sen vanhemmilta oisko niille ok jo tulisin niille vuodeksi. Mulla on niin ihania kavereita. Tottakai mä palaan Suomeen mutta tuun varmasti moikkaamaan noita niin usein ku pystyn. Viime viikonloppuna jouduin hyvästelemään ton mun eri kaupungissa asuvan kaverin poikaystävän ja en oo pitkään aikaan itkenyt niin paljoa. Oltiin normaalisti odottamassa hotellissa hissiä alakertaan ja sanoin, että toivottavasti nähään pian, kunnes alettiin miettimään että nähäänkö sittenkään! Se sano joutuvansa opiskelemaan kaikkien kokeiden takia kesäkuun puoleen väliin asti sen kaupungissa. Koitin sanoa, että älä vaan sano että tää on vika kerta kun nähään.... Kun halasin sitä niin mulla oli sama fiilis kun oisin halannut mun vanhempia lentokentällä Suomessa ennen lähtöä, paitsi että itkin enemmän. Vihaan jäähyväisiä yli kaiken, ja mun kaveri sano, että sen poikaystäväkin oli alkanut itkemään kun lähin. Ollaan kyllä niin epätoivoisia, se sano palaavana Murciaan vielä kerran ennen kun lähen, vaan mun takia, ja istumaan yhteensä 1000 kilometriä bussissa. Mä en halua edes kuvitella millasta on kun joudun hyvästelemään noi mun parhaat kaverit, myöhästyn varmaan lentokoneesta kun joudun vielä viimesen kerran juosta halaamaan niitä ennen lentokoneeseen nousua. Okei nyt on kuitenkin vielä reilu kuukausi jäljellä, joten ei saa murehtia liikaa!
Koitan ehtiä ja muistaa päivittelemään tätä useemmin niin ei tarvii jatkossa tunke näin paljon sisältöä kerralla! Tosin ens kuussa oonkin jo takasin Suomessa!:)
